Sunday, October 19, 2008

Professorit: Suomi oli natsi-Saksan liittolainen

Esa Mäkinen
Helsingin sanomat

Suomi ei käynyt jatkosodassa erillissotaa vaan oli natsi-Saksan liittolainen. Näin ajattelee enemmistö 28 historian professorista, joilta Helsingin Sanomat kysyi, onko perusteltua puhua erillissodasta.

Professoreista kuusi oli erillissodan kannalla, 16 vastasi ei, ja loput eivät antaneet suoraa vastausta.

"Käytännössä Suomi oli monessa suhteessa Saksan liittolainen, mutta oman kansalaismielipiteen ja läntisen mielipiteen vuoksi se piti sotaansa erillisenä ilman muodollista liittoa Ribbentrop-sopimukseen asti", kirjoittaa Juha Siltala.

Professori Tuomas Heikkilän mukaan erillissota-ajatusta vastaan puhuu muun muassa sotatoimien koordinoiminen Suomen ja Saksan välillä, valtavien saksalaisosastojen sijoittaminen Suomeen ja hyökkääminen Neuvostoliittoon Suomen maaperältä käsin.

Helsingin Sanomat lähetti lokakuun alussa 37:lle historian professorille viisi kysymystä Suomen historian käännekohdista. Heistä 28 vastasi, yhdeksän ei. Useimmat vastaajat sanoivat, että vaikka popularisointi on hyödyllistä, historia ei taivu mustavalkoisiksi vastakkainasetteluiksi ja käännekohtien korostamisen sijaan pitäisi ymmärtää pitkiä linjoja.

Vallitsevilla tulkinnoilla on kuitenkin merkitystä muun muassa koulujen opetuksessa. Esimerkiksi tuoreista lukion oppikirjoissa erillissotaa ei käsitellä kovin suoraan.
Otavan Forum-sarjan kirjassa kerrotaan sodan eri tulkinnoista neutraalisti, mutta ei oteta kantaa. Samoin WSOY:n Muutosten maailma -sarjassa, jossa Suomi tosin on Saksan "sotakumppani".

Erillissotateorian puolustajat vetoavat siihen, että Suomi kävi sotaa omin tavoittein.
"Suomi käytti hyväkseen Saksan voimaa ja soti Saksan rinnalla sodan alussa niin kauan kuin Saksa näytti menestyvän sodassa", sanoo professori Jouko Vahtola.
"Detaljit, kuten että Valpo osallistui muutamalla miehellä saksalaisten sotavankiorganisaatioon Lapissa, eivät riitä muuttamaan kuvaa sodan luonteesta Suomen osalta", Vahtola kirjoittaa.

Kyselyyn vastanneista kuusi ei antanut suoraa vastausta, vaan ymmärsi molempien tulkintojen kannattajia.
"Emme olleet liitossa ja kävimme erillissotaa, mutta Suomi oli monella tavoin riippuvainen Saksasta esimerkiksi sotamateriaalin osalta", professori Marjatta Hietala sanoo.
Professori Juha Sihvolan mukaan Saksan kanssa tehdyn yhteistyön syvyyden kiistäminen on vanha konservatiivisen historiankirjoituksen ajatusluutuma.
"Nyt olisi paikallaan kiinnittää huomiota siihen, että kansallissosialismin ainakin osittaisia ihailijoita, natsi-Saksan kanssa liittoutumaan valmiita sekä natsien rikoksia ymmärtäviä ja jopa niihin osasyyllisiä Suomessa oli vaikka kuinka paljon", Sihvola kirjoittaa.

Helsingin Sanomat kysyi historioitsijoilta myös, onko suomalaisessa historiankirjoituksessa vielä tabuja. Yhdeksän vastasi kyllä, 14 ei – mutta lähes kaikkien vastaajien mielestä tutkimus on vapaata, vaikka reaktiot voivat olla kiihkeitä. "Lehtien palstoilla jopa kulttuuritoimituksia myöten näkemykset Suomen historiasta ovat puuduttavan yksipuolisia: Suomen historia on edelleen ensisijassa miesten historiaa ja etenkin miesten sotimisen historiaa", sanoo professori Kirsi-Maaria Vainio-Korhonen.
Vainio-Korhosen mukaan sodassa katosi myös naisia, mutta heidän kohtaloidensa selvittelyt jäävät varjoon.
"Julkisuus ja poliitikot eivät ole valmiita käsittelemään toista maailmansotaa kuin suomalaisesta näkökulmasta", sanoo Pertti Haapala.
"Taloudellisen, poliittisen ja hallinnollisen eliitin yhteisesti hyväksymää agendaa kyseenalaistamalla, sen syntyjä ja intressiyhteyksiä penkomalla tuskin saa läpi mitään isompia hankkeita sen paremmin historiassa kuin muillakaan tieteenaloilla", sanoo Juha Siltala.






Kommentti Esa Mäkinen (HS): Erillistotuuden voi jo unohtaa


No comments: